Hoitajapula

Ajattelin myös itsekin heittää ajatukseni hoitajapulaan, mistä se mielestäni ainakin osaksi johtuu ja mitä tarvitsisi tehdä, että hoitajapula rupeaisi helpottamaan.

Tänä kesänä laitetaan ympäri Suomea monia vuodeosastoja kiinni hoitajapulan takia, näin tapahtuu myös meillä Pöytyällä, kun Riihikosken terveyskeskuksen vuodeosasto on kiinni heinäkuun ajan.

Mistä tämä hoitajapula siis johtunee?

Mennään nyt ensin ajassa taaksepäin aina Sipilän hallituskauteen asti, vaikka siitäkään ei paljon aikaa vielä ole. Sipilän hallitus lähti heti ensitöikseen pettämään lupauksensa muodostuttuaan ja leikkasi rajusti ammatillisesta koulutuksesta. Samaan aikaan se myös ryhtyi muodostamaan yhteiskuntasopimusta ja uhkailemaan ammattiyhdistysliikettä ja työntekijöitä pakkolakipaketeilla. Pakkolakipaketteja ei tullut kuin monet ammattiyhdistysliikkeet allekirjoittivat sopimuksen, jota kilpailukyky (kiky) sopimukseksi kutsuttiin.

Tämä koski erityisesti hoitajia siten, kun osana päätöksiä oli, että julkisen puolen työntekijöiltä viedään ns. yhteisen hyvän vuoksi 30 prosenttia lomarahoista. Siis julkisen puolen hoitajat olivat kustantamassa Suomen kilpailukykyä omien ansaitsemien rahojensa kanssa.

Sitten tuli seuraava hallitus ja maailmanlaajuinen pandemia.

Pandemia toi mukanaan varautumistoimenpiteet, eristäytymiset, yhteiskunnan osaksi sulkemisen palveluilta. Hoitajat venyivät todella paljon. Käyttivät maskeja ja suojaimia. Hoitivat asiakkaita terveydenhuollossa, ikäihmisten parissa ja muualla. Koronavirukseen keksittiin rokotteita ja hoitajat saivat määräyksen, että heidän on rokote otettava. Tämä aiheutti jo sen, että monet hoitajat lähtivät alalta.

Sitten tuli jälleen pakkolailla uhkailu. "Pakkolaki tarkoittaa lakia, joka rajoittaa työmarkkinajärjestöjen vapautta määritellä työehtosopimusten rajat, ja sillä ehtojen tasoa alennettaisiin vallitsevasta tasosta. Käytännössä työmarkkinajärjestöjen neuvottelu- ja sopimusoikeutta rajattaisiin, ja se toimisi työnantajien eduksi." https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkolaki

Pakkolailla haluttiin rajata hoitajien oikeutta työtaistelutoimiin.

Tämä kaikki, kun summataan syntyvyyden laskuun ja hoitaja-alan mainehaittaan, niin ei ole ihme, jos meillä on hoitajapula olemassa. Tämä hoitajapula on monilta osin varmasti tehty poliittisilla päätöksillä.

Tämä hoitajapula on myös monilta osin olisi pelastettavissa myös poliittisilla päätöksillä.

Kuitenkin tällä hallituskaudella suunnitellaan rajoittaa työperäistä maahanmuuttoa ja leikataan aikuiskoulutustuesta. Tämäkään ei pelasta hoitajapulaa.

Hyvinvointialueilla on suuri vaikutus yhdessä eduskunnan ja hallituksen kanssa, mikä tulee olemaan hoitajien määrä tulevaisuudessa. Nyt täytyisi panostaa tuntuvasti ammatilliseen koulutukseen, nostaa hoitajien palkkatasoa, että saisimme uusia ammattilaisia alalle ja myös nykyiset hoitajat alalla pysymään. Hyvinvointiin ja työyhteisöön panostaminen on erittäin tärkeää, koska ei pelkkä palkka tuo hyvinvointia, vaikka onkin suuri osa sitä. Viimeiseksi kunnon esimiesverkosto, joka osallistaa ja kuuntelee koko työyhteisöä.

En väitä, että tämä ratkaisisi koko ongelmaa, mutta väitän, että on suuri osa sitä kokonaisuutta.

Jos me tarvitsemme työntekijöitä jonnekin alalle, meidän täytyisi tehdä silloin sen mukaisia päätöksiä.

Myös ennaltaehkäisy työmarkkinaongelmissa ja työvoiman saatavuudessa on järkevää päätöksen tekoa.

Miksei siis osata katsoa nenäämme pidemmälle ja tehdään oikeasti toimenpiteitä siihen suuntaan, että on hoitajia tulevaisuudessa hoitamassa lapsiamme, vanhuksiamme ja sairaitamme.